Junipermoor´s

Huh, kun laahaa jäljessä nämä päivitykset, mutta hiljaa hyvä tulee Eli kyllähän me errariin osallistuttiin, ja tänä vuonna oli Suomi-tuomari vuosi, eli aavistus tulevasta oli olemassa. Varsinki tuolla errarissa on kiva tietää, että tuomarit ovat ihmis-ja koiraystävällisiä (toki aiheesta saa aina sanoa), mutta kun mukana on paljon myös ensikertalaisia, on hyvän vaikutelman aikaansaaminen tärkeää. Tänä vuonna meiltä oli matkassa 6 koiraa, ja jopa Safiiri pääsi mukaan, vaikka olinkin jo ehtinyt luvata sen näyttelyuran olevan lopussa Vannomatta paras! itse tulokset:

Borderterrierikerhon erikoisnäyttely 6.8.11, tuomarit Hans Lehtinen: nartut, ROP-veteraani, ROP-kasvattaja, Best in show ja Kimmo Mustonen: pennut, urokset, paras pää

Junipermoor’s Markov Chain “Rimi” om. Emmi Kiiveri NUO EH

Junipermoor´s High-Up “Kia” om. Irmeli Nuutinen AVO ERI/3

Junipermoor´s High Life “Axu” om. Matleena Hannikainen & Harri Hurskainen KÄY ERI/2 SA

Junipermoor´s Jubilee Mystery ”Reetu” om. Matleena Hannikainen & Harri Hurskainen KÄY ERI/3 SA (Paras pää kisaan)

Junipermoor´s Jubilee Magic “Nuri” om. Pauliina Korhonen VAL ERI SA

Junipermoor´s Electric Blue “Safiiri” om. Kirsi Söderberg VAL ERI SA

Kennel Junipermoor´s KASV-3 KP

Tuhannet kiitokset taas koko porukalle, ja kaikille kasvatin omistajille, jotka pistäytyivät paikan päällä! Päivähän oli taas mitä parhain!

Kesällä toki borderitkin pääsivät näyttelyihin, kiitokset aktiivisille kasvattien omistajillemme! Alla kesän näyttelysaldoa:

Tuusula 2.7.2011 Tuomari Leni Finne

 Junipermoor’s Markov Chain “Rimi” om. Emmi Kiiveri NUO ERI/1

Junipermoor´s Marble Problem om. Jenni & Juha Karimäki & kasv. NUO EH

Junipermoor´s Kaffa Brown om. Mirjami Mattila & Panu Erola & kasv. AVO H

Junipermoor´s High Jinks om. Kati Tenhonen AVO EH

Karjaa 3.7.2011 Tuomari Otto Krcal, Itävalta

 Junipermoor’s Markov Chain “Rimi” om. Emmi Kiiveri NUO ERI/1 SA

Junipermoor´s Odi et Amo om. Marjaana Salo & kasv. JUN EH

Bombax Justitia om. Marjaana Salo & Kirsi Söderberg AVO ERI/3

Junipermoor´s Kaffa Brown om. Mirjami Mattila & Panu Erola & kasv. AVO EH

Junipermoor´s High Jinks om. Kati Tenhonen AVO ERI/2 SA PN-4

Hyvinkää 10.7.2011 Tuomari Anna Brankovic

Junipermoor’s Markov Chain  om. Emmi Kiiveri NUO ERI/2

Punaruskan Olivia om.  Taina Oksanen & Kirsi Söderberg AVO ERI

Junipermoor´s Kaffa Brown om. Mirjami Mattila & Panu Erola & kasv. AVO ERI/2

Junipermoor´s Dextrose om. Annina Airola AVO ERI/3

Junipermoor´s Irish Diamond o. Sami Airola AVO ERI/4

Kennel Junipermoor´s KASV-1 KP

Porvoo 30.7.2011 Tuomari Leni Finne

Junipermoor’s Markov Chain  om. Emmi Kiiveri NUO ERI/1 SA PU-2 VASERT

Valkeakoski 14.8.2011 Tuomari Branislav Rajic

Junipermoor´s Odi et Amo om. Marjaana Salo & kasv. JUN ERI/2

Junipermoor´s Dextrose om. Annina Airola AVO ERI/3 SA

Junipermoor´s Khiva Red om. Lea Nissinen & kasv AVO ERI

Junipermoor´s High-Up om. Irmeli Nuutinen AVO ERI

Junipermoor´s Irish Diamond o. Sami Airola AVO EH

Kennel Junipermoor´s KASV-1 KP

Holskupojat ovat kesän aikana ehtineet jo muutamiin näyttelyihinkin, ja hienoja tuloksia ovatkin tahkonneet heti nuorella iällä! Kiitokset tuhannesti poikien näyttelytyttämisestä, ja suuret onnittelut hienoista tuloksista!

 3.9. Let´s Go Vantaa, tuomari Gert Christensen Tanska
Junipermoor’s Northen Harrier “Rosvo” om Ulrika Ehrnstén ERI, SA, PU1, SERT, ROP

20.8. Nokia RN, tuomari Roland Fors, Ruotsi 

Junipermoons Northern Sparrowhawk “Sepe” om Mika Salmi NUO ERI, SA, PU1, SERT, ROP

24.7. Helsinki Eukanuba  KV tuomari Kari Järvinen

Junipermoor´s Northern Harrier “Rosvo” om Ulrika Ehrnstén NUO ERI, SA, SERT, ROP

3.8. Karjaa koiranäyttely - tuomari Marja Talvitie FIN

Junipermoor´s Northern Harrier  “Rosvo” om Ulrika Ehrnstén JUN EH

25.6.2011 Rovaniemi KV tuomari Seamus Oates, Irlanti 

Junipermoor´s Northern Hawk Owl “Aatu” om. Sara Köngäs JUN ERI

14.5.Hollanninpaimenkoirien erikoisnäyttely Äänekoski
Tuomari Anne-Marie Beenen-Sljuiters - Alankomaat 

Junipermoor´s Northern Harrier “Rosvo” om Ulrika Ehrnstén JUN EH

Junipermoons Northern Sparrowhawk “Sepe” om Mika Salmi JUN EH

Pirita oli järjestänyt Suomuksen Eeron luokse vesiriistapäivän 12.6., ja päivästä tuli lyhenteensä mukaisesti lopulta jopa hieman verinenkin… Mutta se oli surkea sivujuonne tarinassa, sillä itse treenaus sujui mitä mainioimmin! Paikalla oli meidän koirista Safiiri, Zekki, Nemo, Maisa ja Ruu, ja kaikilla koirilla kyllä riitti ajatuksia, mutta toiminnan taso oli vaihtelevaa. Osa pinkaisi veteen linnun perään kuin vanhat taitajat, ja osalle elementtinä vesi tuotti päänvaivaa, osalle taas kuollut raato vedessä aiheutti ihmetystä. Lopulta kuitenkin kaikki ottivat linnun mukaansa ja toivat sitä rantaa kohden, mutta ihan käteen asti sitä ei kukaan tainnut tuoda, mutta kohti kuitenkin! Intoa ja ajatusta kuitenkin riitti, se oli mukava nähdä.

Veden äärestä sitten lähdettiin kohti jälkimetsää, joka suoritettiin siten että seuraava parivaljakko jatkoi edellisen lopetuspisteeltä. Pääsimme siis tutustumaan oikein kunnolla Nummelan metsään Jälki olikin kaikille luontaisempaa tekemistä, tarkkoja jäljestäjiä ja innokkaista linnun tutkijoita olikin liikenteessä. Eipä tarvinnut ketään huokutella tai neuvoa tässä asiassa, kyllä luonto vei pieniä koiria pitkin hajua.

 Tällä osuudella sitten valitettavasti tapahtui se verinen osuus, olin luvannut pitää Anun Kiriä, kun Anulla oli kaksi koiraa ja kuitenkin keskellä metsää jo olimme. Kiri oli kuitenkin vähän “kuumentunut” jäljellä, ja tullessaan siltä nappasikin Safiiriin kiinni, ja tappeluhan siitä syntyi. Taisi meikäläisen ääni kuulua pisimmälle metsässä kun pukarit toisistaan erotin risukon keskellä… Heti koirat katsottuani en sitten mitään niistä löytänyt, ja matka jatkui normaaliin tapaan. Vielä menimme mökillekkin loppupäivää viettämään, ja vasta kotiin lähtiessä huomasin Safiirin liikkuvan epäpuhtaasti. Kotiin päästyämme Safi ei enää hyvpäänytkään autosta pois, vaan jouduin nostamaan sen pihalle, ja parin tunnin sisään Safiirin kunto oli jo siinä pisteessä, että se ei enää noussut pedistään edes pakolla, tärisi vaan. Takajalka turposi polven kohdalta melkein 5 cm paksuksi, ja lopulta löysin reidestä parisenttisen viiltohaavan. Olipa sittenkin ehtinyt Kiri natasta Safiiriin kiinni! Eläinlääkäriä ei tietenkään pyhäpäivän iltana saa täällä periferiassa millään, ja päivystävä kaupungineläinlääkärikään ei ottanut vastaan. Siinä sitten kauhulla katselin kun koira meni huonommaksi ja mietin kokemusta Betten vastaavasta tilanteesta, jossa haava huomattiin vasta seuraavana päivänä, ja edessä oli päätyminen leikkauspöydälle sekä parin viikon dreenitys jalassa… Ei ollut kivaa se!

Intensiivisen soittokierroksen ollessa tulokseton, saimme onneksi Mirkulta yön korvalla lääkityksen, ja onneksi sentään Helsingissä on 24h päivystävä apteekki. Seuraavana aamuna jalka olikin jo parempi, ja iltapäivällä eläinlääkärissä voitiin jo todeta, että muita vaurioita jalkaan ei ollut tullut, ja tulehduskin oli paranemaan päin. HUH! Ja Safiirin olemus oli palautunut takaisin omaan onnelliseeen hössötykseensä, häntä heiluu ja katse oli taas kirkas terrierin katse

Huh hellettä. Siinäpä se tiivistettynä päivän fiilis Klaukkalasta.

Mikäli minun tietohin on uskominen, taidettiin tänä vuonna tehdä historiaa siinä mielessä, että borderterrierit olivat ensimmäistä kertaa osallistumassa koko joukkueen voimin SM kisoihin. Korjatkaa minua mikäli olen väärässä, tiedän kyllä että yrityksiä saada joukkue kokoon on ollut jo pitkän aikaa. Safiiria ei kuitenkaan kekkereissä nähty, sillä kun ei ole EVL osallistumisoikeutta, mutta Tikrun kanssa päätin lähteä koitokseen mukaan, vaikka holskujen joukkue peruuntuikin. Pakkohan sitä olisi mennä paikapäälle katsomaan, joten miksei koiran kanssa. Vielä kun alokkaassa starttasi Marika ja Nemo! Meille sattui onni, Tikru oli kolmannessa ryhmässä, joten pääsimme kentälle aamupäivästä kun ei vielä ollut tuskaisen kuumaa. Harmittava vaan sinänsä, että myös Marika ja Nemo kisasivat samaan aikaan, joten heidän suoritustaan en nähnyt. Kuumuus oli kuitenkin kiusannut Nemoa, ja aikainen herätys. Ihan omaan tasoaan eivtä siis he päässeet näyttämään. Mutta pääasia, että edustettiin! Tikrulla oli kanssa sama funktio, olla värinä joukossa :D Itse suoritukseen siis.

Istuminen ryhmässä: 10

Tiivis tuijotus piilolle, ei valittamista.

Paikalla makaaminen 4 min. häirittynä: 10

Tämä oli hyvä, nopeasti maahan ja tiiviisti ylös istumaan. Oli mennyt lonkalleen, muttaa muuten oli vaan tuijottanut eteensä.

Ohjattu noutaminen: 5,5

Laiskasti tötsälle vasta toisella käskyllä, mistäs tämä nyt on tullut, vielä kun oli kisan eka liike. Jäi ihan lehmänä seisomaan kohti oikeanpuoleista kapulaa, ja kun sain katsekontaktin, sanoin tuo. Jonka jälkeen liikkuri sanoin käsky… Niiiiiin, sitä piti odottaa….. Noh, tokalla siis oikealle ja siis myös haettavalle kapulalle, ja tiivis tuominen eteen. Tyhmä minä ja laiska koira, hieno yhdistelmä.

Kauko-ohjaus: 5

Tarvitsi kaksi käskyä toiseen maasta seisomaan nousemiseen, tuli noin oman ranteensa verran eteenpäin seiso-maahan vaihdossa, mutta teki rauhallisesti, eikä höntyillyt. Siitä bonusta jos jostakin…

Luoksetulo, seisominen ja maahanmeno: 0

Tikru vasta tokalla maahan (voi kettu tän ongelman kanssa!) ja seisomiskäskyn dissasi liki täydellisesti, hidasti, mutta jatkoi matkaa… Mitä ihmettä!! Maahan meni hyvin, mutta sitten mokasin minä, pyysin sivulle, vaikka oikea käsky on toki tänne. Tikru eteen kuten kuuluu, ja niin minä sitten toiseen kertaan pyydän sivulle….. mitäs siinä sitten…

Vapaana seuraaminen: 6,5

No tää taas oli tosi kaunista mun mielestä. Koko ajan suorat perusasennot ja siistit, tiiviit kääntymiset. kontakti pysyi koko ajan, eikä törmäillyt tai väljentynyt matkan varrella, kaikkiaan tasaisen tiivis, muttei painostava. Yksi perusasento oli hippu vino, ja pari oli hitaita, muuten mun mielestä tosi kaunis. Paitsi tuomarin mielestä :D Hyvä Tikru! Tuollahan tuomarit ei kerro, mistä ei tykkää, joten se jäi selvittämättä…

Lähettäminen määrätylle paikalle, maahanmeno ja luoksetulo: 7,5

Tosi hienoa työtä mun mielestä, joten tässä ihan oikeasti pisteet ihmetytti. Tikru nätistä kontaktista ja perusasennosta laukalla merkille, jonka taakse pysäytys. Ekalla käskyllä reippalla laukalla luotisuoraan  ihan keskelle ruutua, johon ekalla maate rintamasuunta mua kohti. Ekalla käskyllä hyvää laukkaa tiiviisti seuraamiseen, pysähdyksestä ihan suora ja kaunis perusasento. Hyvä Tikru! En todella tiedä mitä tehtiin väärin, olinko sitten itse liian hidas antamaan pysähtymiskäskyt merkille ja ruutuun seisomiselle, eli katsoiko tuomari että Tikru teki ne liian itsenäisesti? Ainoa selitys jonka minä keksin…

Tunnistusnouto: 6,5

Toinen mystinen liike, johon en keksi parantamista… Teki juuri niinkuin on opetettu, tosi rauhallinen, tiivistempoinen liike, jossa Tikru laukalla mennen tullen. Ei törmäilyä minuun irrotuksissa tai perusasennoissa, ja kapula nätisti toisella puolen suuta. Ei tällä kertaa edes hampaan jälkiä kapulassa Tikru haisteli ensin rauhassa kaikki kapulat vasemmalta alkaen läpi, ja otti määrätietoisesti takaisin tullessa omansa. Kerran olen kuullut tuomarin kommentin, että muuten täydellinen liike, mutta koiran olisi pitänyt ottaa omansa heti sen kohdalle, eikä katsoa kaikkia läpi. Olisiko nytkin? Tjaa-a…

Metalliesinnen noutaminen esteen yli hypäten: 5

Tikru hyvin esteen yli, mutta kun haistoi kapulaa, nosti päänsä ylös ja tuskaisena katsoi taas ympärilleen muita vaihtoehtoja etsien… Plaah. Noh, ei niitä ollut, joten toi tuskastunut ilme naamalla kapulan minulle. Kauhiaa kun on muitten koirien sylkeä kapuloissa…

Seisominen, istuminen ja maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 7

Tää oli taas Tikrulta ihan parasta suoriutumista ikinä. Tosi nopeat asennot, heittäytyi maahan ja sukkana istumaan, sekä ihan suora seisominen. Seuraaminenkin oli ihan mahtava. Mutta tuomarin kommentti on mulle edelleen epäselvä. Hän otti pisteitä, koska menin niin läheltä merkkejä koiran kanssa… Kysyin, että osuttiinko me niihin, vai pitääkö olla joku tietty välimatka? Tuomarin vastaus oli, että ei osuttu, eikä ole määrättyä matkaa, mutta menimme niin läheltä. Kun kerran saisimme itse valita, niin meidän olisi pitänyt pitää noin puoli metriä väliä täysien pisteiden saamiseen, liike kun oli muuten moitteeton. Mitäs siinä sitten muuta kuin kiittämään tuomaria vinkistä…

YHT. 191,5p

Noh, kisahan oli minun puolesta ihan toivottoman huono, annoin osan käskyistä väärillä äänenpainoilla, ja olisin voinut olla keskittyneempi. Tikrulla oli tosi heittelehtivä motivaatio, joten sinänsä hyvä, että pääsi kuitenkin palkkaamaan aina kehien välissä jostain työstä. Tietysti aina hetkittäin tuli noita ihmetyksen paikkoja, kun ei ymmärtänyt pisteiden menetystä omasta mielestä hyvin menneen liikkeen jäljiltä, mutta ehkäpä sitä vielä oppii… Kinkerit kun on kovat niin toki on jyvätkin eroteltava akanoista. Itse olin kuitenkin tietyllä tasolla tyytyväinen Tikrun tekemiseen, varsinkin kun oli ihan pienehkö suvanto tuon motivaation kanssa pikkun Tiikerillä tässä alkuviikosta. Sitä vähän sitten setvittiin auki viikon aikana, mutta kyllä hommia edelleen riittää tuon ailahtelevaisuuden kanssa. Lisää vaan tehokasta ja harkittua treeniä, josko se siitä. Nyt jäädäänkin kisatauolle ainakin syksyyn asti, kesällä on aikaa treenata

Borderterrierit taasen olivat suurimmalta osin saaneet päivän toisen puoliskon aikoja arvonnassa, ja voi että oli jo kuuma ilma! Tämä näkyi koirien yleisenä vetämättömyytenä, ja varsinkin ALO-AVO kenttä hiekkapohjineen kuumassa sumpussa alkoi olla toivoton paikka. Hiekka oli niin polttavaa, että loppupäivän uroskoirat rodusta riippumatta eivät enää suostuneet olemaan paikallaolossa maassa, ja suurin osa kieltäytyi liikkeestä maahanmenosta. Fiksut borderit myös joksivat liikkeiden välissä tuomarinpöydän varjoon Mutta jokainen borderi yritti, ja raahautui mukana, mikä on jo voitto terrierille! Siinä vaiheessa täytyy myöntää, että olin jo helpottunut, etten ollut itse tuon mustaselkäisen pikkukoirani kanssa paikanpäällä. Osa koiranomistajista keskeytti kisan kuumuuden takia, ja varsinkin parin lyttynenäisen koiran omistjan ansaitsee kiitoksen tästä, he osoittivat oikeaa kisahenkeä luovuttamalla ajoissa koiran eduksi. Kaikeinkaikkiaan paikalla nähtiin myös erinomaisia suorituksia rodusta riippumatta, vaikka tulostaso ehkä normaalia vaisummaksi jäikin. Ja ainahan seura on meidän porukassa mitä mainiointa

Stadigames kisattiin tällä kertaa Purinalla kahdella radalla, ja totuttuun tapaan paikalla oli myös ulkomaalainen tuomari Rolf Graber olikin tehnyt ihan hauskan agiradan, jolta tuloksena meille hippu hidas nolla. Piätisi vaan itse olla varmemempi ja luottaa koiraan vaikka olihan tuossa radalla melkoisia kieputuksia ja esteiden välistä viemisiä. Saf kyllä liikkuu tosi hienosti juuri sinne minne pitää, ja olin tyytyväinen, että nuo kimurantit kohdat onnistui aivan yli odotusten! Sijoitus oli viides. Ritva Herralan hyppis oli tosi sujuva ja melkeinpä helppo, joten siihen se sitten varmaan kompastuikin. Itsellä oli vähän keskittyminen hukassa, ja ehkä edellisen radan onnistuminen sitten heijastui tähän rataan, mutta ei se Safi nyt ihan ajatuksia lue. Siispä kieltovirhe näennäisen helposta välistävedosta… Pöh. Mutta ehkä ohjaaja oppi jotain

3.6 oltiin sitten Ojangossa iltakisoissa, ja agilityratojen tuomareina Mia Laamanen ja Heidi Viitaniemi. Mia Laamasen rata oli haastava, mutta ihan sujuvan vauhdikas, ja vauhti sitten koitui puomilla meidän kohtaloksi. Safiiri teki hyvän läpijuoksukontaktin (vaikka pitäisi kyllä oikeasti vähän himmata), mutta Mia tuomitsi meille siitä virheen. Pakko sanoa, että kyllä vähän harmitti tuo vitonen, kun juuri tuossa pumin alastulon vieressä istuneet seurakaveritkin varmistivat, että oli se Saf kontaktille osunut, ja ihan kunnolla vielä. Mutta pääasia, että Saf teki oikein!  Heidin rata oli kanssa kinkkinen, mutta ylläripylläri hylly tuli sellaisessa kohdassa, jonka en arvannut tulevan. Kepeiltä oli 90 asteen kääntö pituudelle, matkaa oli kivasti, ja ajattelin pitkän suoran edessä säästää aikaa persjätöllä. Hirmu kiva ideana, mutta käytännössä oma käsi heilati selän taakse niin, että Safi otti keppien edessä pitkällä olleen hypyn Kiva irtoaminen ja tällä kertaa tosi hyvällä ajalla maaliin, kun sattui maalihyppy olemaan Noh, kiva vauhti, hyvät irtoamiset, ja nyt pääsin sitten pitämään Safia vähän ylimääräistä tuolla puomin kontaktilla ilman aikasakkoa…

Sunnuntaina taas lähdettiin Porvooseen Kati Walan radoille, ja jokseenkin kinkkisiä paikkoja oli rata täynnä. Lähinnä estekulmat olivat sellaisia, että piti todella miettiä omaa liikkumistaan koiran saamiseksi esteille oikeasta suunnasta. Safiirilla oli taas hillitön meno päällä, ja minä samantien vaikeuksissa. Hyllyt tuli sellaisissa kohdissa, joissa en vaan ehtinyt ajoissa tyrkkäämään ja kääntämään Safia, vaan Saf tykitti ekalla radalla ihanaan putkiansaan joka suorastaan huuteli pientä borderia, ja toisella radalla muurin takaa otti kaarteesta reunimmaisen hypyn, jonka välistä olisi pitänytkin tulla seuraavalle. Oma ote lipsahti kummassakin kohdassan, mutta pääasia, että Safiirilla oli hyvä vauhti päällä. 

 Nyt sitten vaan odotellaan SM kisoja tulevaksi, Saf on hienossa vedossa, pikku hienosäätöä nyt aina tarvitaan, mutta fiilis on oikea!

Safiiri pääsi myös toiseen kokeeseen, ja tällä kertaa iloksemme oli huomattavasti viileämpi päivä kuin viimekokeessa. Tällä kertaa tuomarina oli Karoliina Viitamäki, ja paikkana Nummela.

 Safiiri taas intoa täynnä, ja päästi tyhjässä luolassa pari intokirjahdusta liki heti luolastoon päästyään. Muutoin ripakasti pitkin luolastoa, ryminä vaan kuuluu kun emäntä kolisee ahdinkojen läpi Itse kokeessa Safiiri meni taas kerran hillittömällä metelillä ketulle, kettu oikeaan päätypesään ja Safiiri perässä hieman ahdinkojen alla hidastellen ja varmistellen. Ketun luokse päästyään melkein heti ahdingon alle hyökkäys, mutta ketulta napakasti takaisin ja Safi perääntyi ahdingolta. Hissuksiltain taas ahdingon alle, sahasi liki koko kokeen ajan 1/3-1/2 osaa ahdingon alla, otti pikkuisen nokkapokkaa ketun kanssa, mutta muutoin lähinnä asemataistelua.  Olin iloinen , että jaksoi koko 20 minuuttia haukkua tosi innolla, ja pyrki välillä lähemmäksi vaan saadakseen turpiinsa. Tuomari olisi kuitenkin toivonut tiiviimpää työskentelyä pidemmällä ahdingon alla, joten tulokseksi taasen D 34. Itse olin kyllä tähän huomattavasti tulosta tyytyväisempi, työseknteli koko ajan hyvällä teholla. Ja voi jumpe heilui pienellä koiralla häntä kun luolasta otti ulos

Perinteisesti lähdimme Somerolle kauden avajaisnäyttelyyn, ja tällä kertaa paikalla oli taasen kerran useampi kennelimme edustaja. Tuomari Tanya Ahlman-Stockmari käytti koko arvostelun skaalaa hyväkseen, eikä armoa turhista jaettu. Kuitenkin saaliiksi saatiin hyviäkin tuloksia, joihin voidaan laskea myös Ellin H, jolla alapurentainen Elli korkkasi harrastusnäyttelytuloksensa loppuelämää varten Erityisonnittelut kuitenkin Rimille SERTIstä ja Lunalle VaraSERTIstä!
Tuomari Tanya Ahlman-Stockmari
NUO ERI/1 SA Junipermoor’s Markov Chain “Rimi” om. Emmi Kiiveri PU-1 SERT VSP
AVO H Junipermoor’s Irish Dreamboy “Jimi” om. Marielle Wikman-Karstunen
AVO T Naifer Z Romanova Chovu “Zekki” om. Pirita Tossavainen & K.Söderberg
JUN H  Junipermoor’s Odi Et Amo “Maisa” om. Marjaana Salo & K.Söderberg
NUO H Junipermoor’s Mignotte Bound “Elli” om. Päivi Vihe & K.Söderberg
AVO ERI/2 SA Junipermoor’s High Jinks “Luna” om. Kati Tenhonen PN-3 VASE

AVO ERI/4 Bombax Justitia “Sanni” om. Marjaana Salo & K.Söderberg

Tässä poseeraa Rimi kera tuomarin.

Luna seurasi pentujensa toimia terhakkaasti

Elli tarkkaavaisena. Kiitokset kuvista Ellin omistajalle Päiville!

Sunnuntaina 15.5 oli sitten Safiirin vuoro päästä harrastamaan, ja lähdimme ihan mökin kupeeseen Tervalammen koululle Henri Luomalan radoille. Radat oli kivoja sujuvia ja vauhdikkaita ratoja, joissa ei ollut mitään mullistavan vaikeaa koiralle, ohjaaja kun vaan ymmärsi sijoittua oikein. Ensimmäinen rata tuntui silti monella tökkivän, joten päätin tehdä Safin kanssa oikein varmasti kaiken. Noh, kontaikteilla sitten pidin Safia oikein ajan kanssa, ja kylläpä taas vähän silkinohuesti harmitti, kun nollia tulikin vain neljä, ja me neljänsinä… Olisikohan sitenkin pitänyt vähän kiirehtiä?

Noh, toisella agiradalla sitten ajattelin, että nyt mennään eikä meinata, sillä seurauksella, että Safi loikkasi A:n ja puomin kontaktit… Piätisköhän itsekkin kiirehtimisen keskellä kuitenkin osata kontaktikäsky sanoa, eikä vaan kaahottaa menemään? Noh, tässä ei taaskaan ollut koiran, vaan ohjaajan mokailusta kyse…

Kolmas rata oli hyppis, ja siihen päätin lähteä sillä asenteella, että mutkat tiukiksi ja jalkaa toisen eteen. Safiiri oli kuin unelma, teki mutkat juurin niin tuikasti kuin koira voi tehdä, ja muutenkin tuntui lukevan mun ajatuksetkin! Kyllä mä olin iloinen kun tuloksissa oltiin toisena ja saatiin vielä hyppyserti! Jippii, nyt lähti hyppiskellokin käyntiin!

Loppupäivä nautittiin mökillä köllien, käytiin uimassa ja kävelyllä metsässä. Takaisintullessa vielä käytiin ostamassa kisakanttiinista evästä kotimatkalle, kun oli niin sopivasti tarjoilua kylille järjestetty

Espoo 14.5.2011, tuomarina Pirkko Bellaui.

Istuminen ryhmässä: 10

Ei valittamista, pikkuisen oli taas takajalka vinossa, mutta muuten OK.

Paikalla makaaminen 4 min. häirittynä: 9

Oli kääntynty kylkiasentoon, ja hieman taas hitaasti maate ja ylös.

Vapaana seuraaminen: 8,5. Tikru meni tosi kauniisti, olin tyytyvainen tähän liikkeeseen. Ei tönimistä eikä heilahtelua löysän ja nojaamisen välillä. Joku perusasento tosin oli hippu vino, mutta hitaudesta perusasennon ottamiseen tuli sanomista, ja pisteitä pois.

Luoksetulo, seisominen ja maahanmeno: 5

Ja sitten se alkoi. Tikru vaan päätti, että tässä välissä olisi pitänyt palkka saada. Ilme oli niin nuiva kun koiralla vaan voi olla… Ei mennyt ekalla maate, ja kun käännyin, tuijotti Tikru palkkaa korvat luimussa. Ei lähtenyt ekalla tule käskyllä liikenteeseen, vaan vasta tokalla. hidas vauhti, joten pysähtymiset oli kuin seinään.  Jotain hyvää sentään… Pikkusen murmutin Tikrulle tosta, mutta seuraava liike oli ruutu, johon lähdettiin suoraan samoilta sijoilta, joten suurta ärinää ei ehtinyt pitää.

 Seisominen, istuminen ja maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9

No tää oli oikeasti tosi kaunis. Mä olin kovin tyytyväinen myös. 

Lähettäminen määrätylle paikalle, maahanmeno ja luoksetulo: 0

Just. Tikru ekalla tötsälle, siitä taas loivasti vasemmalle kohti palkkaa. Pysäytin aikas rumalla äänenpainolla, ja uusi tiukka käsky ruutuun. Hyvin sinne, maahan, ja taas katse palkkaan. Takaisin kävellessä huusin Tikrua sivulle, mutta eipä kuulunut askelia takaa… käännyin ja näin Tikrun juoksevan ihan toiseen suuntaan kohti palkkakuppia. Ihan pienenpieni ärjäisy että nyt tänne ja niin kovaa kun jalat kantaa ja ihan kunnon mene pois haukkuminen josta Tikru vähän kävi ryömien. Loppukisassa motivaatio olikin Tikrulla aikas hyvä, tajusi ettei ollut ehkä elämän paras keksintö tuo oma-aloitteinen palkkaus…

Ohjattu noutaminen: 6

Laiskasti tötsälle vasta toisella käskyllä, jossa piti taas odotella, että Tikru katsoo minua. Lähti hyvin vasemmalle ja toi ihan hyvin omansa. Pikkuisen törmäsi muhun edessä ja vähän vajaa perusasento.

Metalliesinnen noutaminen esteen yli hypäten: 8

Hyvä liike, pieni ilokiljahdus lähtiessä.

Tunnistusnouto:9

No nyt teki tosi hienosti, tarkasti reunasta liikenteeseen ja heti toinen kapula oli meidän. Haistoi vielä viereistä ennenkuin toi omansa. Hyvä likka!

Kauko-ohjaus:6

Nää oli ihan hyvät liikkumisen suhteen, mutta perinteisesti ekalle nostolle kaksi käskyä. Voi ketku sen kanssa. Liikkui vähän eteenpäin seiso-maahan vaihdossa…

YHT. 213,5p 3 -tulos.

Ehkäpä jälkikätten ajateltuna tuo hirveä ahneus oli juoksujen syytä, Tikru näet aloitti juoksut heti seuraavan päivän iltana. Ja nyt sitten pääsin perumman meiltä 3 koetta lisää… Kyllä meinaa nyt takkuilla meidän tie tokovalioksi…